Hip Hei,vihdoinkin lentokoneessa.Monen mutkan jälkeen.Takana mm.mallin
vaihtuminen(parikin kerta),monet harjotukset,unettomat yöt
jännityksestä,ja se kaikkein tärkein;Ihanan Sofian syntyminen.Niin siis
jos joku ei muista,olin vielä raskaana kun kuulin matkasta
Miamiin.Työkaverit olikin vitsailleet että varmasti Laura voittaa kun sen
olisi hankalinta matkustaa..no niinhän siinä kävi,ja hyvin kävikin.
Kuitenkin heti alussa päätin että Sofia jää mieheni ja mummon hyvään
hoitoon.Olihan apuna myös sisko ja veli.Ja hyvin he olivat pärjänneet.
Ikävä iski kun kone nousi ilmaan.Näin kauas..
Kun saavuttiin Miamiin,suurin ikävä oli poissa.Miami.VAU!!! Kaikki niin
kuin elokuvissa.Luxusta ja vähän päälle.Kaikki kallista ja hienoa.
Sunnuntaina koitti kisapäivä.Tosiaan värejä puuttui ja kisapaikan fööni
oli kuin lehmän henkäys.Siinä meinas paniikki tulla kun Karkilla on tukkaa
monen ihmisen edestä..
Omalla paikalla kuitenkin jännityskin katosi.Tein mitä oltiin useita
kertoja harjoteltu.Kun kisan viimeinen vartti oli käynnissä,kädetkin alkoi
täristä.JES,mä selviän tästä.En kuollut tai pyörtynyt,enkä heitellyt
tavaroita ympäriinsä..
Ja kaiken lisäksi lopputuloskin näyttää ihan hyvälle.Vielä Karkille
puuteria ja huulipunaa,ja se on siinä.
Mikä fiilis,olin jo itseni voittanut.
Sitten mekko päälle ja gaalaan.Suomenliput sitten liehuivatkin yöhön
asti.Vielä kahden aikaan yöllä joku jaksoi lippua heilutella.Mitäs sitten
kun me voitetaan,niissä bileissä ei loppua olekaan..(:
Kisan jälkeen päivät kuluikin nopeasti.
Tiistaina kamat kasaan ja vähän shoppailua.Lento Suomeen alkaa.Onkin jo
ikävä lapsia.
Paljon jäi vielä ostettavaa,ehkä joskus uudestaan..
Miami oli unelmien täyttymys ja enemmän.
Kiitos Outille tuesta ja kannustamisesta.Kiitos Goldwell.
Terv:Laura Color Zoom,sija 7.
